Teean teesit nro 1: Hyödynnä referenssit, niin (saatat) välttää pahimmat mahalaskut

Ensinnäkin pahoittelut nettihiljaisuudesta. Syitä on monia niin positiivisiä kuin negatiivisia. Hyvät ensin: karkasimme aurinko-terapiaan Teneriffalle keräämään viikoksi voimia loppukevään rutistuksiin. Suosittelen! Vaikka kiire on kova ja rahareikiä rakentamisessa on enemmän kuin laki sallii, niin silti viikko muissa kuvioissa, rauhallista yhdessäoloa, pitkiä yöunia, aurinkoa ja hyvää mieltä ei voi edes mitata rahassa. Ainakin meitä se rauhoitti ja antoi uskoa, että tämä on juuri se projekti missä meidän kuuluukin olla:) 

Mahalasku nro 1

Ja sitten niihin muihin syihin; meillä ei mennyt ihan putkeen maanrakennustyö. Tätä erimielisyyttä on nyt puitu joulun välipäivistä ja vahvasti näyttää siltä, että saamme kokea ikävä kyllä käräjätkin tämän oppimisprosessin aikana. Tästä syystä joudun olemaan edelleen kieli keskellä suuta, etten sano mitään, mikä myöhemmin voisi kääntyä meitä vastaan. Tämä sosiaalinen media on aika houkutteleva paikka, jos haluaisi kovinkin julkisesti omaa asiakastyytymättömyyttään esitellä.

Yllätys, yllätys riita perustuu siihen, että olemme ymmärtäneet toisemme väärin. Kysymys kuuluukin, mikä osa väärinymmärryksestä on tietoista ja mikä ei. Olemme pyytäneet tuntitarjouksen tarkennukseksi tontilla urakkahintaa, jotta pystyimme sitä vertailemaan muiden tarjousten kanssa. Tätä tekijä ei voinut antaa, mutta kattohinnan saimme. Tivasimme onko tässä kattohinnassa kaikki ja näin meille vakuutettiin useammankin kuulijan läsnäollessa. Arvaatte jo varmasti kuinka tässä kävi. Laskua alkoi tulla; ei pelkästään maaurakakoitsijalta vaan myös hiekkafirmoilta, kuljetuksista yms. Kattohinta tuli ja meni, mutta laskuja vaan tuli. Kerroimme huolemme urakoitsijalle, jolloin meille tarkennettiin, että kattohinta on koskenut vain heidän konetuntejaan...siinä sitten oli riita valmis ja sana sanaa vastaan. Kuka sanoi ja mitä. Kuka ymmärsi ja mitä. Harvoin sitä tulee huudettua naamatusten liki ventovieraan ihmisen kanssa...     

Tämä on niin turhauttavaa. Yritimme tehdä kaikkemme oman osaamisemme puitteissa, jotta asia olisi mennyt oikein. Ei mielestäni ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa siihen ammattilaiseen jonka kanssa olen parhaan kykyni mukaan sopimuksen luonut. Olen varmasti liian sinisilmäinen rakentamaan omaa kotia, kun haluan uskoa siihen että molemmilla on hyvä tahto ja sama tavoite.

Olen pohtinut pääni puhki, miten olisimme voineet välttää tämän tilanteen. Mielestäni näissä rakennusalan riidoissa suurin syy on se, että täysi amatööri joutuu keskustelemaan ja sopimaan alan ammattilaisten kanssa. Näin ei pitäisi olla, mutta näin se elämä vaan menee, jos haluaa itselleen talon rakentaa. En tiedä miksi se on hyväksyttyvää ettei rakennusalalla asiantuntijalla ole sen suurempaa vastuuta siitä onko asiakas ymmärtänyt, mistä on kyse ja mitä on tilaamassa. En vaan kertakaikkiaan olisi osannut tarkistaa tarjouksen sisältöä paremmin ja selvemmin. Yritin nyt jo katsoa, että siellä on kaikki maa-ainekset, eristeet, tasoitukset yms. Puuh. Pieleen meni.

Teean Teesit nro 1 - hyödynnä referenssit

Ja jotta varmasti opimme ja seuraavalla kerralla nämä asiat menevät kuin siellä kuuluisassa Trömssöössä, päätin kirjata tänne blogiin rehellisesti kaikki noloimmatkin mokamme (tiedän että moni puistelee päätään, miten hoidimme asian näin hölmösti, mutta tämä vaan nyt on tosi, että rakennusprosesseissa riidat ovat juuri näitä "miten olin näin tyhmä" -oppeja) sekä kerätä niistä Teean Teesit, miten ensi kerralla asia hoituu edes hieman fiksummin.

Teean Teesi nro 1 liittyy referensseihin. Jos olen ihan rehellinen, pidin rakentajia, jotka ehtivät soitella jokaisen palveluntarjoajan suositusten perään ihmisinä, jolla on ihan liikaa aikaa ja pilkun viilaus -geeniä. Mutta mitä enemmän olet ensikertalainen rakennushommissa ja mitä vähemmän sinulle aukeaa perustussuunnitelmat, sisäpuoliset täytöt ja eristykset, kapillaarikatkot, raadonkanavat ja maa-aineksen raekoot, lisää kilpailuttamisprosessiisi oikeasti suositusten perään kysely. Miten aiemmat asiakkaat ovat kokeneet urakoitsijan? Miten vuorovaikutus sujui? Miten luottavaisin mielin asiakas uskalsi olla vain asiakas, ei alan asiantuntija? Vaikka emme osaa terminologiaa, osaamme kysellä ja ymmärtää onko asiakastyytyväisyyys ollut kohdallaan.

Tämä rakentaminen on sydämen asia, teemme meille omaa kotia. Harmittaa niin vietävästi kuluttaa aikaa riitelyyn. Se on täysin väärä tunnetila oman kodin rakennuspalikaksi. Siksi laitan asiasta nyt suun suppuun ja unohdan tämän riidan sen puitteissa kun se on mahdollista ja keskityn tekemään seuraavat asiat hieman paremmin. Käräjäoikeus saa päättää, kuinka rankaista tyhmää kuluttajaa tai asian seipäästä puhuvaa urakoitsijaa.

Tässä vielä muutama maallikon vinkki

jos olet kilpailuttamassa maansiirtourakoitsijaa (jälkiviisautta meille mutta ehkä jollekin pieni portti sujuvampaan rakentamiseen;)

• Opas "Pientalon maanrakennustyöt", Infra ry
  Opas perehdyttää pientalorakentajan maarakennustöihin liittyviin suunnitelmiin, olosuhteiden vaikutukseen, konepalvelun ja työurakoiden tilaamiseen sekä itse maarakennustöiden tekemiseen. 
• Muista että nämä maansiirtotyöt ovat oikeasti merkittävä osa sinun rakennusprosessia, niin taloudellisesti kuin taloteknisestikin. Keskity tähän vaikka laatat, tapetit ja keittiökaapit houkuttelisivat tuhat kertaa enemmän.
• Määrittele kirjallinen tarjouspyyntö niin että voit niitä verrata keskenään ja jos vaan mahdollista pyydä apua tarjouspyynnön laatimiseen alan ammattilaiselta (löytyy myös valmiita pohjia).
• Pyydä tarjous useammalta maaurakoitsijalta. Kysele omasta verkostosta vinkkejä hyvistä urakoitsijoista.
• Huomio, että tuntityö- ja urakkatarjoukset ovat hyvinkin eriluontoisia ja niissä on asiakkaalla eri vastuut. Pohdi kumpi sopii sinulle paremmin.
• Tarkista referenssit.
• Tee aina kirjallinen sopimus, myös niistä asioista, jotka sovitaan myöhemmin esimerkiksi tontilla (päivitetty sopimus). Liian tarkkaan ei voi määritellä ko. prosessia sopimukseen.
• Mikäli sopimuksen allekirjoittaja/urakoitsija ei itse työskentele tontillasi, varmista onko urakoitsijan työntekijällä oikeus tehdä tarkentavia päätöksiä/sopimuksia kanssasi. Pyydä aina matkan varrella tulleet lisäsopimukset kirjallisesti.
• ja mikä tärkeintä, jos et ymmärrä, kysy. Ja jos et ymmärrä vieläkään, kysy joltain muulta alan ammattilaiselta, alan liitosta yms. Älä anna peruksi ennen kuin ymmärrät. Sinä olet kuitenkin maksumiehen roolissa.

Nytpä tahdon olla mä, pienen mökin laittaja...

Saagan nimipäivänä 17.10.2012 allekirjoitimme virallisen tonttikauppakirjan Hyvinkään kaupungin virkamiesten kanssa. Ilmeisesti sen verran pieni kauppa kaupungille, että ihan itse piti tilaisuuden jälkeen käydä ostamassa alakerran kanttiinista kaupantekokahvit. Saimme kylläkin t-paidat:)



Jotenkin haluaisin uskoa, että tämä hullu idea rakentamisesta, on kirjoitettu, jos ei nyt tähtiin niin ainakin meidän tarinaan. Tontin kanssa tuntuu olevan hyvä karma: kun keksimme koko ajatuksen asunto-messuista, yksi tontti oli juuri vapautunut, kun haimme sitä Hyvinkään kaupungilta, voitimme kilpailun, kun lähdimme kaatamaan talon alta puita talkooporukalla, huomasimme että kaadettavana on vain risukkoa ja kun tutustuimme tarkemmin tulevaan takapihaamme, löysimme käsittämättömän runsaan suppilovahvero-mättään (tätä ei olisi ehkä kannattanut kertoa...). On jännä tunne, että pelkkä tontti voi tuntua kotoisalta. Samaa sanoi äitinikin, joka oli tontilla ensi kertaa. Ehkä tontti muistutti meitä molempia lapsuuteni asuinalueesta Nummelassa. Samankokoinen ja luontoinen tontti, uusi asuinalue, kutkuttava rakennusprojekti alkamaisillaan ja paljon haaveita tulevaisuudesta. Erityisesti minua miellyttää takapihan metsämaisema; tilaa, rauhaa ja toivottavasti sitä hetkeen pysähtymistä. Jos haluat tutustua tarkemmin Kravunharjun messualueeseen, se löytyy ainakin täältä. Meidän tontti löytyy korttelista nro 2712, tontti nro 4 (kartassa on jostain syystä vain nrot 1 ja 2, meillä on sitten puuttuva nro 4:)

Tonttiin se rakentamisen helppous sitten taisi loppuakin! Sen jälkeen meidän elämä on ollut valintoja (x1000), epätietoisuutta, osaamattomuutta, jonka tukena on kuitenkin järkähtämättömiä unelmia ja haaveita sekä silloin tällöin yllättävä "mähän alan jo oppia" -tunne, kunnes seuraavassa hetkessä manaakin taas omaa tyhmyyttään. Jos haluat elää täysillä ja tuntea paljon, kannattaa alkaa rakentaa!Tonttipapereiden allekirjoittamisen jälkeen alkoi tapahtua. Miljoonan suunnittelutunnin (joita olisi ehdottomasti pitänyt käyttää vielä toinen miljoona) ja erittäin mielenkiintoisen maaurakoinnin jälkeen (josta kirjoitan vielä erikseen kunhan hieman rauhoitun) 19.12.2012 meidän tontille kaarsi täysperä-vaunurekka kyydissään talon seinäelementit. Olin kuvitellut että talon rakentaminen on hidasta hommaa, mutta ei. Simpsalapim ja akrabadabra - 24 tuntia myöhemmin tontilla seisoi meidän oma talo! Seinät pystyssa, katto pään päällä ja autokatoskin jo melkein käyttövalmiina. Sisällä nyt on vielä hieman hommia, mutta se on hyvä koska en ole tehnyt vielä kaikkia sisustusvalintoja!

Jos et halua omin pikku kätösin naputella jokaista naulaa tulevaan taloosi, tälläinen muuttovalmis-talopaketti on aika kätevä. Lisäksi meillä kävi hyvä tuuri timpurin kanssa; erittäin uuttera tapaus. Hän on tehnyt jo yhden talon valmiiksi messualueelle - 2 kuukautta etuajassa! Nyt sormet ristiin että hyvä draivi jatkuu...ja pääsen näistä taloteknisistä jutuista oikeasti tärkeisiin eli tapetteihin...;)

Kuinka päädyimme tähän jamaan?

Kallio on maailman ihanin paikka asua. Pitkään vakuuttelimmekin toisillemme, että 44 neliötä riittävät meille mainiosti - tuleepahan oltua yhdessä ja lähekkäin! Saagan syntymisen jälkeen yksiön kutistuvat neliöt, parvekkeettomuus ja ohi kiitävät kulttuuri- ja ravitsemusmahdollisuudet alkoivat kuitenkin sen verran tympiä, että aloimme haaveilla muutosta isompaan ja siihen kuuluisaan "perhekotiin". Elo pienen vauvan kanssa paljasti, että jokainen meistä tarvitsee omaa aikaa ja tilaa muualtakin kuin vain vessasta.

Etsimme uutta kotia akselilla Kirkkonummi-Sipoo - aktiivisesti. Skaalamme oli laaja, kaikki kävi: kerrostalo, rivitalo, paritalo tai vaikka omakotitalo, uusi tai vanha, remontoitava tai uudenkarhea. Ydinkeskustasta tai uudelta asuinalueelta. Kävimme katsomassa varmasti liki 100 asuntoa. Ja voi apua, miten kallista pääkaupunkiseudulla on. Kallion harvojen kolmioiden lähtöhinnat kipusivat jo kättelyssä yli 400 000€ ja nämä piti vielä remontoida. Espoossa rivitaloasuntojen neliöhinnat olivat pöyristyttäviä, pohjaratkaisut maailman tylsimpiä ja asuntojen kunto usein kyseenalainen. Vantaan ja Sipoon uudet asuinalueet olivat taas niin vaiheessa, että oli turha edes haaveilla lähikaupasta saati julkisesta liikenteestä. Paniikki lisääntyi sitä myötä, kun seinät hiipivät kotona lähemmäksi ja lähemmäksi ja asunto toisensa jälkeen osoittautui pettymykseksi, tai meille aivan liian kalliiksi.

Kesällä 2012 Heikki oli töissä Tampereen asuntomessuilla Omatalon kohteessa. Ihastelimme ihania uusia koteja, mielenkiintoisia sisustusratkaisuja sekä pihoja ja terasseja, joilla olisi niiiin helppoa nukuttaa Saagaa. Saati kuinka ihanaa olisi päästää tuosta vaan lapsi pihalle leikkimään. Kallion katastrofaalinen päiväkotitilanne sekä asfalttipuistot olivat jo konkretisoituneet pienen lapsen myötä. 

Messuhaahuilun lomassa heräsi kysymys, ketkä ja miksi ihmiset muuttavat asuntomessualueelle. Mitä se käytännössä tarkoittaisi? Missä ovat seuraavat messut? Olisiko se meidän juttu? Pieni tsekkaus - seuraavan kesän messukohteessa Hyvinkäällä oli tasan yksi vapaa tontti! Tässä vaiheessa unelmat olivat jo kiitolaukalla ja konkretisoituneet molempien silmissä eläviksi kuviksi. Kuukautta myöhemmin olimme rakentajia Hyvinkään asuntomessuilla. Halki, poikki ja pinoon - mietitään sitten tarkemmin matkalla. Jes, me saadaan lisää tilaa!